Avainsana-arkisto: verkkokeskustelu


The truth is out there

Kuva: www.x-files.com

Keskustelupalstat ovat olleet syynissä varsinkin vihapuheiden vuoksi. Talousviestintää tekeville osavuosikatsausten kommentit ovat mielenkiintoista luettavaa. Osavuosikatsaukset kirjoitetaan kieli keskellä suuta, asettellaan sanat harkiten ja huolellisesti. Diplomaattiset tekstit tuntuvat kirvoittavan kommentoijia kertomaan, mikä on totuus.

Kun nimimerkiksi valitaan “Tiedän taustat”, ei tarvitse epäillä kirjoittajan luotettavuutta. “Valehtelemalla ei yritystä rakenneta” tai “älkää puhuko palturia” pistää väkisinkin epäilemään tiedotteen todenperäisyyttä. Kristallipalloon taas on katsottu, kun nimetään kommentti sanoilla “tunnettuja viimeisiä sanoja” tai “loppu tulossa”.

Kyllähän nuo kommentit melkoisen latautuneita ovat. Esimerkiksi yt:itä ennustettaessa kommentoijien tulkinnat ovat useimmiten työntekijän näkökulmasta, mutta kyllä omistajienkin näkövinkkeli on näkysällä, kun todetaan, että firmassa on liikaa läskiä. Nyt ei taideta viitata työhyvinvointia edistävään laihdutuskampanjaan.

Kommenteissa annetaan vinkkejä yritykselle ja johtajille suoraan siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta yrityksen ongelmat ratkeaisivat. Tuntuu, että varsinkin valtio-omisteisten yrityksien ratkaisuja on lupa ruotia jo veronmaksajana. Kirjoittajan oma kokemus yrityksen tuotteeseen tai palveluun antaa asiantuntemusta ja tukee mielipidettä yrityksen tulosta arvioidessa: hyvää tulosta kompataan, koska Ford on hyvä auto tai huonoa tulosta harmitellaan, sillä Lufthansan hinnoittelu on järkevää.

Yritysten tunnettuus ja jutun otsikointi vaikuttavat varsinkin kommenttien määrään. Verevimmät kommentit löytyvät ehdottomasti toimialojen omista medioista, joissa yritysten kanssa tiiviisti työskentelevät kertovat oman kantansa värikkäillä sanankäänteillä. On takuulla sisäpiiritietoa, kun tiedetään, että yritys on palkannut kaikki vinkujat, vonkujat ja tinkijät. Näitä kommentteja lukevat tarkkaan myös yritysten työntekijät, sillä he ovat saaneet saman tiedotteen kuin lehden lukijat, mutta eivät tohdi ottaa kantaa omilla areenoilla.

Keskustelupalstat eivät ole niinkään keskustelua, vaan pääasiassa omien kantojen nenäkästä esilletuontia. Vuorovaikutus syntyy lähinnä kanssakommentoijien tai toimittajien oikomisena. Kysymykset jäävät retorisiksi, sillä yrityksen puolelta ei vastauksia kommenttien joukossa ole.

Yksi aiheellinen kysymys kyllä kuului kaikille tekijöille niin yritykseen kuin toimitukseenkin: ketä tämmöinen uutinen kiinnostaa. Sitä miettiessä kysyn yhtä sarkastisesti: ketä tällaiset kommentit kiinnostavat. Johto ja viestintä ainakin karttavat ne posket punoittaen; työntekijöitä hävettää, suututtaa tai turhauttaa. Onko syy kärkeviin ja ilkeisiin kommentteihin sittenkin sylttytehtaassa, joka ei voi/halua/uskalla viestiä uskottavammin?

Verkkohaukku tekee haavan

H&M:n asiakaspalvelua käsittelevät kommentit eivät olleet ihan yhtä pastellia kuin kevättekstiilien. Kuva H&M

Havahduin taannoin siihen, miten verkkokeskustelujen kommentit vaikuttivat mielikuvaani käyttämästäni verkkokaupasta, joten nyt oli pakko testata, onko muilla (verkko)kaupoilla yhtä kova kohtalo. Samalla intoonnuin kokeilemaan, millaisia eroja Googlen ja Bingin löydöksissä on. Otin testiini kolme ensin mieleentulevaa erilaista verkkokauppaa, joten näppäilin hakukenttään verkkokaupan nimen ja sanan “asiakaspalvelu”.

Henkkamaukan Googlen ensimmäisen hakusivun tulos oli rujo. Kärkisijan valloittivat onneksi linkit asiakaspalvelun yhteystietoihin, mutta näiden jälkeen astuivat esille ikävät otsikot Taloussanomien uutisesta ja perhelehtien keskustelupalstojen kommenteista: ”H&M huonoimpia asiakaspalvelijoita”, ”Jäi vähän oikeasti ketuttamaan”, ”Siis MITÄ xxTTUA? Voiko H&M velottaa suoraan tililtä tilimaksun?” Bing oli paljon armeliaampi, sillä se ei tuonut ensimmäiselle sivulle lainkaan keskustelujen linkkejä, vaan osumat johtivat yhteystietoihin ja verkkokirppiksille.

Gigantin kohtelu hakukoneissa oli samantyyppistä kuin H&M:n – Googlessa yhteystietoja ja keskustelupalstojen haukkuja. Haukuja oli kertynyt jopa viiden vuoden takaa, ja kielenkäyttö oli korviakuumottavaa: ”Gigantin ‘asiakaspalvelu’ surkeaa”, ”Varokaa Giganttia”. Itse keskusteluketjussa oli niin positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia, olipa jopa copy-pastettu asiakaspalvelun henkilökohtainen viesti polttoaineeksi reposteluun. Gigantin tapauksessa myös Bingin hakumoottorin algoritmit havaitsivat samoja negatiivisia kommentteja yhteystietojen lisäksi.

Anttilan asiakaspalvelulle Google antoi linkit yhteystietoihin ja perhelehden keskusteluun, jossa kysyttiin yhteystietoja. Ja sitten linkin positiiviseen keskusteluun: ”Anttilan asiakaspalvelu on uskomatonta”. Keskustelussa moni muukin vahvisti samankaltaisen kokemuksen. Bing taas keräsi Anttilasta lukuisia linkkejä yhteystietoihin.

Ilahduttavaa oli, että asiakaspalvelujen yhteystiedot löytyivät heti. Bingin ja Googlen käytöksessä oli selviä eroja:  Jos olet etsimässä vain yhteystietoja, valitse hakukoneeksesi Bing. Jos taas haluat tietää käyttäjien karujakin kokemuksia, valitse Google. Päähavainto tästä harjoituksesta kuitenkin oli, että asiakaspalveluun kannattaa panostaa. Huono asiakaspalvelu saa aikaiseksi huonot kommentit verkkoon. Ja sinne ne jäävät, vuosiksi.

Pidä blogia WordPress.comissa. | Teeman Motion on tehnyt volcanic.
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.