Avainsana-arkisto: verkkolehti


Hesarilla liikuttavimmat linkit

Onneksi painavaakin sanottavaa voi liikutella kevyesti. Kuva Availan matka-albumi

Helsingin Sanomat, Markkinointi&Mainonta ja Yle ovat parhaiten mukana sähköisessä viestinnässä, sillä olen voinut jakaa eniten näiden medioiden linkkejä viimeisen puolen vuoden aikana eteenpäin.

Hesari, M&M ja Yle ovat kirjoittaneet mielenkiintoisia, sähköisestä viestinnästä kertovia juttuja, ja niitä on voinut linkittää helposti. He ovat ymmärtäneet, että näin jutuille saa helposti lisää lukijoita ja jutut elävät pidempään kuin printtinä, koska ne löytyvät hakukoneiden avulla. He ovat liittäneet jutuissaan sähköisen viestinnän suomalaisen elämänmenoon mukaan niin kotona kuin töissä, ilman että siitä töhistään pelkästään jonain ilmiönä.

Hesari ja Yle käsittelevät monipuolisesti ja laaja-alaisesti sähköistä mediaa; M&M taas julkaisee hyviä kolumneja ja blogeja, joiden kirjoittajat ovat ärhäkästi tuoneet sosiaalista mediaa esille myös markkinoinnillisesta näkökulmasta. Olen puolen vuoden aikana jakanut Twitterissä 34 median juttuja yhteensä reilun 250 linkin verran. Näiden kolmen linkkejä niistä on ollut vajaat puolet.

Seuraavaksi eniten jaoin eteenpäin tietoteknisten medioiden linkkejä, joita tuottavat Tietoviikko, It-viikko, Tekniikka&Talous, Tietokone, MikroPC ja Digitoday. Toiseksi eniten pidensin talousmedioiden, Taloussanomien, Kauppalehden ja Talouselämän, juttujen elinkaarta. Tietotekniset lehdet keskittyvät sähköiseen viestintään teknologisemmasta näkökulmasta esimerkiksi käyttötapojen muodossa; talousmediat taas yritysten – työntekijöiden ja työnantajien – käytäntöjen kannalta.

Jokusen linkin laitoin myös viihteellisemmästä mediasta, kuten MTV3:sta, Voicesta, YleX:stä, Starasta, Neloselta, Iltalehdestä tai Iltasanomista. Näiden juttujen otsikoihin liittyy yleensä jonkun julkkisen räväkkä somettelu.

Yksittäisiä uutisia levitin muutamien maakunnallisten lehtien palstoilta löytämään lisää lukijoita. Propsit saavatkin Turun Sanomat, Aamulehti, Satakunnan Kansa ja Kaleva. Kotimaakuntani päämedian, Hämeen Sanomien linkkejä en ikäväkseni ole pystynyt levittämään lainkaan. Lehdellä on kyllä sähköinen näköislehti, jonka voi tilata printtilehden lisäksi muutaman euron lisähintaan. Peruin vuoden viimeisiksi töikseni paperilehden tulon, ja lupasin liittyä heti maksavaksi asiakkaaksi, kun pystyn lukemaan HäSan vain sähköisesti ja jakamaan mielenkiintoisia juttuja eteenpäin.

Paperilehti maistuu puulle

Kuva Availan matka-albumi

Viimeistään liikkuvalla lomallani havahduin siihen, että lehtien pitää olla sähköisiä. Postilaatikkoon jäävät lehdet eivät seuraa minua matkallani – muuten kuin sähköisesti. Nyt sain joka-aamuisen Hesarini suoraan hotellihuoneen sänkyyn, heti kun silmäni aukaisin ja tartuin iPadiin.

Lehden lukijana sähköisyys tukee assosiatiivista ja impulisiivista toimintaani: voin lukuhetkellä merkitä ideat ja kiinnostavat yksityiskohdat muistiin tai välttää parisuhdeväittelyt tsekkaamalla faktat wikipediasta. Olenpa kerran jahdannut artikkelin kuvasta löytynyttä mekkoa sopivasta verkkokaupasta. Ostoksia tekiessäni voin kädenkäänteessä hakea lukemani syksyisen sienipiirakan reseptin tai Härkösen viimeisimmän kirjan arvostelun.

Entä sitten sähköisyys lehdentekijän näkökulmasta? Lehdentekoprosessi muuttuu, kun sähköisesti vastaanotettava lehti ei tarvitse välillä paperimuotoa lainkaan. Viimeisten vaiheiden taitto-, oikoluku- ja painoversioiden kommentit eivät enää olekaan sivujen marginaaleissa, vaan voivat välittyvät uusien työkalujen avulla toimituskunnan, toimituksen ja avustajajoukon kesken. Julkaiseminen nopeutuu, jo yhden tekovaiheen, painamisen, poistumisen myötä.

Lehden levittämiseen sähköisyys tuo uusia kanavia, joihin linkkien vieminen vie luonnollisesti aikaa, mutta samalla lehti saa lisää uusia lukijoita. Sähköisesti lehti liikkuu muutenkin kuin vain pöydänkulmalta paperiroskikseen, kun sitä välitetään linkkeinä verkostoissa ja yhteisöissä. Kun artikkelien asioita haetaan hakukoneista, on niille luvassa ikuinen elämä ja jälleen uusia silmäpareja. Tärkeää lehden saatavuudessa on se, että julkaistut lehdet löytyvät organisaation verkkopalveluista ja ovat selattavissa milloin vain.

Mielenkiintoisia mahdollisuuksia sähköiset lehdet antavat palautteen saamiseen välittömän kommentoinnin, lukijakyselyiden ja järjestelmistä saatavan tiedon muodossa. Kyselyistä kerätty data on parin nappulan painalluksella valmis raportti. Julkaisujärjestelmä kertoo välittömästi tiedon siitä, kuinka moni lehteä lukee – mitä, missä ja kuinka kauan. Verkkopalveluiden seurantatyökaluthan ovat jo opettaneet online-seurantaan.

Tablettien aikakaudella lehdistään sängyssään nauttivien on turha esittää argumentteja paperilehtien puolesta, sillä kevyen ja pienen tabletin mukanaan tuomat ominaisuudet läksyttävät kuusi-nolla rapisevan paperin. Tabletin taustavalo takaa sen, että voin lukea lehteni aamun kajossa tai illan hämyssä ja vielä hipihiljaa. Tekstinkin saan suurennettua silmilleni sopivaa kokoon. Täydelliseen tunnelmaan päästäkseni voin näppäistä vaikka Spotifyn soimaan kuulokkeista.

Linkki liikuttaa verkkolehteä

Aamiaispöydän sanomalehdet korvautuvat seuraavaksi verkkoversioilla. Kuva: stock.xchg

Miten sinä päädyt verkkolehteen? Nii-in, klikattuasi linkkiä sähköpostin uutiskirjeessä, Twitterissä, Facebookissa tai Ampparissa. Jos juttu on mielestäsi oikein mainio, kihelmöiden lähetät sen ystävällesi tai jaat linkin Facen tai Twitterin kautta. Se kuka ehättää ensin jutun jakamaan, on paras. Mikä on turhauttavampaa kuin huomata mielenkiintoinen juttu, ja sitten todeta, ettei sitä voi levittää yksilöllisenä urlina.

Jos verkkolehden artikkelit eivät ole järkevästi linkitettävissä tai ne on suljettu kirjautumattomilta, niitä ei jaeta silloin kun uutinen polttava eikä niitä löydetä googlettamalla myöhemmin. Verkkolehden yksikkö on mehevä, avoin artikkeli.

Oma mediapäiväni on rikastunut huomattavasti verkkolehtien myötä. Olen valinnut Twitteriin ja personoinut Amppariiin itseäni innostavat mediat. Nämä välineet tuuppavat tietoisuuteeni päivän aikana kymmeniä uutisotsikoita, jotka kilpailevat kiinnostuksestani.

Päiväannoksessa on leipää ja sirkushuveja – ammatillisesti mielenkiintoisia markkinoinnin ja viestinnän, tietotekniikan ja talouden medioita, mutta luonnollisesti sopiva annos iltapäivä- ja juorumedioita. Mukaan olen valinnut myös muutamia pikkupaikkakuntien aviiseja ja politiikkaa, jotka tuovat asioihin erilaista näkökulmaa.

Sähköposteihin kilahtavat uutiskirjeet olen jo unohtanut, koska olen saanut tiedon jo Twitterin tai Ampparien kautta. Samaa kohtaloa olen uumoillut aikaisemmin sanomalehdille. Ne verkkolehdet, joihin päädyn, ovat sivustolta luettavia, ei mitään näytöltä pyydystettäviä näköislehtiä. Käytettävyys on kingi verkkolehdissäkin, luen niitä, joita on helppo käyttää.

Printtilehti kuolee, kun sen heittää paperinkeräykseen. Nettiartikkeli jää elämään, linkkeinä.

Pidä blogia WordPress.comissa. | Teeman Motion on tehnyt volcanic.
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.