Televisio ei ole taulu

Tämä ei ole taulu-tv, eikä taulu-tv:kään ei ole mikään taulu-tv. Kuva Stock.xchng

Asiat ovat mukavia, kun ne ovat helppoja. Asioille voi keksiä helppoja nimiä ja keksitäänkin, kun puhutaan asioista harrastajien slangilla tai ammattilaisten kesken. Usein tällaiset nimitykset ovat hauskojakin, kuten tietynlaisesta moottoripyörästä naku, lumilaudan kärjestä noussi tai palvelinryppäästä farmi.

Jokainen kuitenkin tietää, kuinka ärsyttävää on, kun niitä itselle tuttuja asioita yritetään kääntää helpompaan muotoon. On lassiekoiria, sormitietokoneita, taulu-tv:tä, laajakaistoja, kuka ihme tällaisia keksii. Sormitietokone oli Hesarin järjestämän nimikilpailun tulosta ja kieltämättä aivan älyttömältä kuulostava idea. Ei tainnut tablettien johtoajatus olla sormi, varsinkin kuin lähes kaikkia tietokoneita käytetään sormin.

Osoitusrasia

Kun teknologinen kehitys alkoi syytää 80-luvulla kuluttajien koteihin uusia keksintöjä kiihtyvällä vauhdilla, aktivoitui silloinen kielitoimistokin. Englanninkieliset nimitykset eivät vain käyneet ja suorat suomennoksetkin olivat pannassa. Niinpä hiiren sijaan kielitoimisto päätyi tuolloin viralliseen muotoon osoitusrasia.

Taulu-tv edes löyhästi kuvaa…

Laajakaista on erimerkki ilmiöstä, jossa jollekin asialle keksitään helppo ja hyvältä kuulostava suomalainen termi. Samaa nimeä käytetään sitten jokaisesta kuparikaapelista tai pätkivästä kännykkädatayhteydestä. Tällöin toki eteen lisätään vieraskieliseltä kuulostava etuliite ”mobiili”.

Lähdetäänkö Köööpenhaminaan

Miksi nimet pitää suomentaa. Paikannimimien kohdalla tämä vielä jotenkin menee historiallisin perustein läpi. Onhan paljon helpompi sanoa paRIISI, berLIINI tai lonTOO. Ihmisten nimen osalta asia muuttuu vieläkin kummallisemmaksi, kuten Ruotsin kunigasta (Carl Gustav) on meillä on sujuvaa kutsua vähemmän keltaisessakin lehdessä Kaarle Kustaaksi. Sekin on kuulemma vanhaa perua. Kyllä meillä on kummallisia peruja.

Kieli suoraan

Kaikissa näissä tapauksissa asia ei muutu helpommaksi, kuten täsmällisen kielenkäytön tarkoituksena on. Keksimällä asioille erilaisia uusia, mielestämme helpompia  nimiä, emme me eivätkä muut voi täsmällisesti tietää, mitä tarkoitamme. Naamioimalla useita erilaisia asioita laajojen markkinointinimien taakse saadaan ihmiset luulemaan, että he ovat vaikkapa hankkineet nopean langattoman datayhteyden, vaikka sellaista ollaan vasta keksimässä.

Advertisements

About Ville Availa

CEO @ Ambientia
%d bloggers like this: