Riemu repeää ja suru koskettaa Facessa

Yhteinen riemu repesi virtuaalisestikin voittoyönä. Kuva: Suomen Jääkiekkoliitto ry

Facessa on helppo jakaa omia tunteitaan tai kollektiivisia kokemuksia. Kavereiden ilonaiheet ovatkin mukavinta antia, ja niihin on kiva yhtyä: yhdellä alkoi pitkä loma, toinen tilasi auton, kolmannen lapsi otti ensiaskeleet. Hyvä olo tarttuu.

Facen kaveriporukan surun käsittelyä seurasin tuttavamme kuoltua. Epäilyni ikävästä uutisesta heräsi, kun yhteinen ystävämme vihjaili seinäpäivityksessä elämän yllättävyydestä ja surullisuudesta. Samaan hetkeen ehti toinenkin kuvaamaan omia tunnelmiaan, kun ystävä on poissa. Seinäkirjoituksissa keskustelu jatkui seuraavien tuntien ja päivien ajan, ja seurasin haikeana keskustelujen etenemistä. Tuttavani fb-elämä kuitenkin jatkui vielä: joku hyväksyi hänet kaverikseen, toinen laittoi hälle omalla seinällään kysymyksen. Ajan saatossa Face hiljeni, mutta tili jäi kuitenkin elämään.

Jos suru koskettaa, niin koskettaa iso ilokin. Jokainen meistä pääsi kokemaan, miten hyvin yhteisen tunteen jakaminen ulottuu koko kansakuntaan leijonien voitettua  jääkiekon MM-kullan. Nekin henkilöt, jotka harvoin ilmaisevat itseään Facessa, kävivät peukuttamassa kavereidensa kullanhuuruisia kommentteja tai vähintään tykkäämässä ”Suomi jääkiekon maailmanmestari 2011” -profiilia yli 230 000 muun kanssa.

Kiinnostuneena seurasin siippani antautumista lätkähuumaan Facen välityksellä. Kultaottelun lopputohinoiden jälkeen hän hihkui kavereidensa kommentteja ja huuteli hieman itsekin. Sitten kun YLE oli jo hiljentynyt, hän raahasi läppärinsä sänkyyn eikä irroittanut siitä seuraavaan tuntiin. Hälle huuman haihtuminen vaati välineen, jossa suuret tunteet saattoivat sen verran laantua, että niistä voi vain uneksia.

PS. Facebook-tili voidaan jäädyttää tai poistaa vain, jos kuolleen lähipiiristä löytyy omainen tai ystävä, joka osaa lähettää Kaliforniaan oikeanlaisen nettilomakkeen ja riittävät todisteet kuolemasta.

Mainokset

About Anna Availa

Elämässä ja viestinnässä pitää olla hieman sähköä. Supersankarina olisin kissanainen.
%d bloggers like this: