Ikkuna rikki – rikonpa toisenkin

Melkein kokonaan rikki, mitä merkitystä yhdellä ruudulla enää on. Kuva cc: Fen Oswin / Flickr.

Roskakorisopimus Helsingin kaupungin ja paikallisen mainosfirman välillä päättyi muutama vuosi sitten, ja roskiksia oli kaupungilla hetken aikaa merkittävästi vähemmän. Roskaaminen väheni, koska suuri osa roskasta tiputettiin maahan roska-astioiden viereen. Ihmiset olettivat, että  joku kerää ne maasta roskikseen. Nyt Helsinkin pohtii jälleen pönttöjen lisäämistä ja suurentamista. Lisäksi se haluaa itse sakottaa roskaajia, koska poliisi ei ehdi. Mikä saa meidät toimimaan piittaamattomasti.

Kuvittele työpaikan keittiötä. Tuot sinne likaisen kahvimukisi. Et jaksa tällä kertaa laittaa sitä astianpesukoneeseen, niinpä jätät sen tiskipöydälle lojumaan. Parin tunnin kuluttua tiskipöytä on täyttynyt kupeista. Olet tarjonnut muillekin saman mahdollisuuden. Viimeisen mukin jättäjää ei hävetä enää vähääkään, koska hän ei näe tilanteessa mitään outoa. Koneen täyttäjä voi sitten ärjyä kaikille muille, vaikka he eivät edes huomanneet tehneensä mitään väärää.

Yhdysvalloissa tehtiin 1980-luvun alussa kriminologista tutkimusta, jossa havaittiin ihmisten toimintamalli ympäristön sotkemisen ja rikkomisen sekä rikosten välillä. Tutkimuksen perusteella muodostetun teorian mukaisesti korjaamalla ja siivoamalla voidaan saada pysäytettyä myös kaupunginosien muuttuminen vaarallisemmiksi ja huonommiksi alueiksi. Teorian nimi on osuvasti ”broken windows”.

Jos töhryä ei siivota talon seinästä, se antaa signaalin, että asialla ei ole väliä ja madaltaa entisestään kynnystä sotkea lisää – seinähän oli jo pilalla. Samasta syystä on helppo mennä oikopolkua nurmikon yli, onhan siitä kulkenut jo moni muukin. Laumassa kulkiessa on helppo vetäytyä vastuusta ja tehdä samoin, kuin kaikki muutkin jo tekivät.

Tietysti ihmiset ovat piittaamattomia ja ilkeitäkin. Itse en voi ymmärtää, miten tuonne metsään voi edes heittää niitä makkaran kääreitä ja tyhjiä tölkkejä, kun eivät tyhjänä mitään edes paina.

Ohjelmistotuotannossa broken windows -teoriaa käytetään esimerkkinä siitä, että jos koodissa olevia virheitä ei korjata heti, se antaa luvan jättää virheitä eri puolelle ohjelmaa. Koodi pitäisi pitää aina virheettömänä ja tehdä korjauksen välittömästi. Me kaikki saamme kärsiä näistä pienistä virheistä päivittäin muristessamme läppärillemme, digiboksille ja kännykälle niiden toimiessa väärin.

Advertisement

One Comment

  1. Elias Aarnio sanoo:

    Softapuolellakin kannattaa muistaa, että sen ilmiön nimi on broken _Windows_. Ehjiäkin käyttiksiä ja softia on olemassa 😉

Kommentointi on suljettu.