Kun sosiaalinen media tuntuu ajanhukalta ja sanomalehtien näköislehdet tosi kätevältä, on syytä epäillä pientä kuilua teknologian omaksumisessa ja arvostuksessa. Teknologia mahdollistaa yhä saumattomamman ja kätevämmän tavan pitää yhteyttä kavereihin, seurata maailman menoa sekä helpottaa omaa elämää monin tavoin.

Teknologia on viimeisen vuosikymmenen aikana siirtynyt yhä enemmän työkaluksi taustalle alustan ja infrastruktuurin asemaan. Jotta käyttäjä voi myös hyötyä tästä, tarvitaan ennakkoluulotonta kokeilemista, ymmärtämistä ja erilaisten sovellusten kyseenalaistamistakin.

Osaaminen ei ole kiinni iästä, mutta on sillä silti jotain tekemistä sen kanssa, miten hyvin olemme oppineet käyttämään ja haluamaan teknologiaa työkaluna. Halun puuttuminen näkyy toisinaan myös ennakkoluuloisena toimintana. Tätä ennakkoluuloa ruokitaan välillä merkittävästi journalismissa. Lehdissä on paljonkin peloteltu, kuinka sosiaalisen median kautta kaikki salaisuutesi jaetaan maailman tietoon. Joskus pelkkä asian selittäminenkin on tuntunut olevan vaikeaa – jos et salaisuuksisi verkkoon kirjoita, niin ei niitä sinne mistään voi ilmestyäkään. Asenne voi siis vaikuttaa valtavan paljon siihen, miten hyvin uuden teknologian hyötyihin on mahdollista päästä sisään, kun ovea ei uskalla raottaa.

Osaamisen ja iän myötä on syntymässä siis teknologista osaamiskuilua. Kyydistä jääminen voi tarkoittaa ulosjäämistä harrastuksiin liittyvien tapahtumien seuraamisesta, musiikin kuuntelemisesta uusilla tavoilla tai työn tekemisestä uusilla tehokkaammilla välineillä – word ja sähköposti kun tuntuvat edelleen ihan hyviltä välineiltä. Muutamat isot ohjelmistotalot luottavat bisneksessään vielä tähän ymmärtämättömyyskuiluun ja myyvät sen turvin kuilun pohjalla oleville päättäjille vanhanaikaisia ratkaisuja.

Erityisen kummallinen tilanne löytyy naapurimaastamme Ruotsissa. Olemme tottuneet näkemään heiltä isoja ja ennakkoluulottomia ikeoita ja hooetämmiä. Useiden kansainvälisten ohjelmistoyritysten kautta kuuluu viestiä, että Suomi on yksi Pohjosmaiden päämarkkina-alueista Ruotsin ollessa tällä hetkellä marginaalinen alue. Kehittäminen ja uuden teknologian hyödyntäminen tai vaihtoehtoiset tavat asioiden ratkaisemiseen yrityksissä eivät kiinnosta riittävästi, jotta oltaisiin valmiita käynnistämään kehittämisprojekteja. Kiinnostusta asioista keskustelemiseen riittää, mutta asioita yritetään ratkoilla silti vanhoilla välineillä. Isoissakin ruotsalaisissa yrityksissä saatetaan käyttää sovelluksia, jotka Suomessa on kuopattu jo vuosia sitten. On mahdollista, että osa näistä yrityksistä saattaa jäädä tulevaisuudessa ulkomaisten kilpailijoidensa jalkoihin, koska ei pysty kehittämään omaa toimintaansa riittävän tehokkaasti.

Se mikä saattaa tuntua teknologiselta osaamattomuudelta, saattaakin olla ennakkoluuloa ja asenteellisuutta. Jos katsoo, muttei näe. Kuulee, muttei kuuntele. Opettelee, muttei kuitenkaan kiinnosta.