Palkkoja alennuksessa

Alennetaanko vai korotetaanko palkkoja?

Alennetaanko vai korotetaanko palkkoja?

Uusi vuosi alkoi kiivaalla palkkakeskustelulla. Pitäisikö korotusautomaatin toimia kalenterin mukaan vai markkinatilanteen mukaan? Tarvitsemmeko esimerkkejä uhrautumisessa oman palkan alentamisessa?

Pidän palkka-alennusta hyvin epätodennäköisenä ja ehkä osin turhanakin. Kilpailukykymme osalta olen sen sijaan hyvin huolissani, samoin tuottamamme lisäarvon. Lisäarvo tarkoittaa monen mielestä jotain epämääräistä bisnesjargonia, mutta tosiasiassa se mittaa hyvin tehdyn työn arvoa. Pestessämme toistemme paitoja lisää arvoa ei muodostu mistään – molemmat osapuolet ainoastaan kuluttavat. Sama koskee yrityksissä tehtävää sisäistä työtä, jos tätä ei pystytä muuttamaan uudeksi bisnekseksi tai lisäarvoa tekevien henkilöiden työtä pystytä parantamaan. Jos kulutukseen tulevaa rahaa ei kerätä jostain yhtälön ulkopuolelta, on kulutettava velaksi. Monessa työssä tämä lisäarvo muodostuu erittäin matalaksi, joten palkan korottaminen edellyttää työstä asiakkaalta laskutettavan hinnan korottamista tai sen tekemistä selvästi tehokkaammin. Teollisuudessa valmistusmenetelmiä voidaan parantaa ja ohjelmistoja myytäessä kappalemääriä lisätä. Henkilötyössä aikaa ja työnopeutta ei voida lisätä kuin rajallisesti.

Johdon palkkojen alentamista on myös esitetty, koska korkeita palkkoja on pidetty kohtuuttomina. Taustalla on ollut ajatus, että samalla rahalla voidaan palkata sitten uusia työntekijöitä tai vaikka työllistää työttömiä. Vaatijoilta on jäänyt oleellisin kysymys pohtimatta: miksi johtaja palkkaisi lisää työntekijöitä, jos hänen palkkaansa alennetaan. Työntekijöitähän palkataan tarpeeseen eikä sen mukaan, onko siihen rahaa vai ei. Yritys on myös erittäin huonossa taloudellisessa kunnossa, jos henkilöstön palkkaaminen on johdon palkkojen säästöistä kiinni. Johdon palkan alentaminen hyödyttäisi luultavasti lähinnä osakkeenomistajia sekä toisi tyytyväisyyttä korkeampaa palkkaa kadehtineille.

Nyt on oikea aika hillitä palkkakustannusten nousua siirtämällä palkankorotuksia myöhemmäksi. Mielestäni paras ratkaisu olisi pidentää monella alalla tällä hetkellä olevaa 37½ tunnin työviikkoa 40 tunnin työviikkoon. Esimerkiksi IT-alalla Ruotsissa 40 tunnin työviikko on tällä hetkellä normaali. Meillä tehdään kuitenkin lähes 10 % lyhyempää viikkoa palkan ollessa käytännössä sama.

Työviikon pidennyksen sijaan on ehdotettu työttömien työllistämistä ja pidemminkin työajan lyhentämistä, jotta työttömiä saataisiin enemmän töihin. Tämä tarkoittaisi uuden henkilön kouluttamista sekä erilaisia sivukuluja, joita jokainen henkilö organisaatiossa aiheuttaa. Kustannusten nousu olisi merkittävästi suurempi kuin lisätuntien maksaminen nykyisille työntekikijöille. Kokemuksesta voin myös sanoa, että hyviä osaajia ei ainakaan IT-alalla ole työttömänä.

Työn tuottavuus täytyy Suomessa saada kuntoon, mutta kyllä meidän täytyy saada amerikkalainen into myös onnistumisiin ja tienaamiseen myös. Emme voi olla aina katkeria ja kateellisia sille, jolla menee hyvin. Suomessa on moni asia edelleen tosi hyvin ja kaikki mahdollisuudet onnistua loistavasti, kun saadaan hyvin koulutetut ihmiset luomaan uusia vientikelpoisia asioita. Halvalla työvoimalla ei sitä Suomessa ratkaista – emme ole koskaan riittävän halpoja.

Advertisements

About Ville Availa

CEO @ Ambientia
%d bloggers like this: