Sunnuntaiaamun vessakäynti toi kerrostaloajat mieleen – putkissa lorisi vesi kovaa. Tiskikone ei ollut ajastettuna, joten tuli kova kiire kytkemään päävesijohto pois päältä. Ala- ja yläkerrassa kaikki oli kunnossa, joten hieman jännitti, kun avasin piharakennuksen oven. Ensisilmäykseltä kaikki näytti kuivalta, kunnes katsahdin varaston puuoveen päin. Oven alaosa oli puoleenväliin asti märkä. Vahinko oli löytynyt. Keskellä putkea oli sievä reikä, josta oli suihkunnut hyvän aikaa vettä ympäri varastoa. Tavarat vain litisivät vettä, onneksi puhdasta. Reippaan varastontyhjennyksen jälkeen alkoi putkimiehen etsintä.

Google suolsi erilaisista yrityshakemistostoista monta hittiä putkifirmoista ympäri Suomea, parista isoimmasta paikallisesta löytyi verkkosivuit, joista irtosi kaksi päivystysnumeroa. Toinen ei vastannut ja toisesta kerrottiin, että töitä on liikaa. Häneltä irtosi kuitenkin pari vinkkiä, jotka tyssäsivät tuuttaukseen. Samaan aikaan olimme virittäneet myös liveverkot, joten appiukon naapurista saapui putkimies, joka nopeasti sulki vuotokohdan. Vedetön aika meidän taloudessa jäi lyhyeksi.

Aikaisten sunnuntairikkojen varalle kannattaa pitää liveverkostot kunnossa, sillä putkimiesten ammattikunta ei löydy someverkostoista eikä netistäkään. Tällä kertaa ei edes puhelimella, vaan soittamalla perinteisesti ovikelloa. Jos asialla ei olisi ollut kiire, Facen kautta olisi varmasti tullut vinkkejä, mutta Twitter ja LinkedIn olisivat olleet tässä asiassa hyödyttömiä. Sieltä löydän Face-koulutuksen pitäjän ja LinkedIn rekryssä auttajan. Vaikka putkimiehemme oli nuori mies, ja netti on hänellä varmasti kovasti käytetty, virtuaaliset verkostot business-mielessä ovat hyödyntämättä, yrityksen kotisivuista puhumattakaan. Verkkokeskusteluissa hänen nimensä kyllä vilahti – Hämeenlinnan paras putkimies.