Tunne estää e:en oston

Huomaan pohtivani vähintäänkin viikottain kuinka paljon olen valmis e-kirjasta maksamaan ja mikä on se hetki, kun lopetan jonkun printtilehden sähköisen sijaan. Olen valmis vaihtamaan kaikki sanoma-, aikakaus- ja asiakaslehdet sähköisiksi, joten oma kynnykseni sähköiseen lehteen siirtymisen kynnys on matala. Jos matalana voi pitää sitä, että käyttöliittymän pitää olla hyvä. Näköislehdet, pdf:t ja erilaiset smartpaget saavat…

Paperilehti maistuu puulle

Viimeistään liikkuvalla lomallani havahduin siihen, että lehtien pitää olla sähköisiä. Postilaatikkoon jäävät lehdet eivät seuraa minua matkallani – muuten kuin sähköisesti. Nyt sain joka-aamuisen Hesarini suoraan hotellihuoneen sänkyyn, heti kun silmäni aukaisin ja tartuin iPadiin. Lehden lukijana sähköisyys tukee assosiatiivista ja impulisiivista toimintaani: voin lukuhetkellä merkitä ideat ja kiinnostavat yksityiskohdat muistiin tai välttää parisuhdeväittelyt tsekkaamalla…

Aamun alku eilisillä uutisilla

Joka-aamuinen lehdenlukurituaalini lyhenee lyhenemistään. Pääsyy pikalukuun on tietysti ohkoinen Hämeen Sanomat, mutta nyt Twitter ja TweetDeck ovat varmistaneet, että edellisen päivän uutisten otsikot on jo nähty. Olen siis ongelmissa. Miksi tilaan vielä perinteisen sanomalehden? Miksen siirry suosiolla sähköiseen? Olen saanut kunnon kotikasvatuksen, jossa aamujen ydin oli Helsingin Sanomien lukeminen. Isä luki lehteä täsmälleen 15 minuuttia…