Facebookin kuolemaa ennustetaan – toivotaan ja pelätään. Koko Facen olemassaoloajan tasaisen väliajoin uutisoidaan Facen kohtalonhetkistä, vähintääkin  kun julkaistaan tilastotietoja käyttäjämääristä. Vihdoin tänä vuonna on näkyviä tilastotietoja muutoksesta: nuorten facetus on vähentynyt.

Mutta mitä tekee tuottoisa yhteisömanageri. Miettii ankarasti, miten paljon Faceen kannattaako laittaa resurssia oli kyse sitten sivujen ylläpidosta ja perustamisesta tai mainonnasta.

Keskustelukulttuuri kurimuksessa

Manageria epäilyttää niin Facen toiminnallisuuksien muutokset kuin ihmisten käyttäytyminen. Facebookin EdgeRank näyttää julkaisuja käyttäjien toiminnan mukaan, jolloin on epävarmaa päätyvätkö harkiten tehdyt päivitykset seuraajien seinille. Lisäksi Facen muutokset ovat hämärtäneet tietoa siitä, kuka on seinänostojen takana.

Face-keskustelut ovat muuttuneet. Toisaalta keskustelu ei kirpoa, ja kun se kirpoaa, se meneekin sen sävyiseksi kuin olisi Suomi24:n areenoilla ikään. Nillitys, epäolennaisuuksiin puuttuminen ja väittely on kivaa kommentointia, jolloin tarjotaan seuraajille viihdykettä. Organisaation maineenvartijoille hupi vaatii jos jonkinlaista jonglöörausta.

Mielenkiintoista että verkkokeskustelu on saanut oman diskurssinsa, jota ei enää edes oman nimen tai naaman näkyminen rajoita. Vaikuttaisi, että someareenat ja -keskustelut ovat jakautumassa vakavasti otettavampiin ja viihteellisempiin niin kuin printtimedia on vuosikymmeniä sitten jakautunut. Printistä poiketen somekanavat ovat moniulotteisia: asiallisenkin areenan syövereistä löytyy siivottomampaa sisältöä.

Arkipäivänen Face

Manageri on huomannut, että Face on arkipäiväistynyt ja sen myötä aktiivisuus on vähentynyt. Tilejä ei niinkään poisteta, vaan Facessa vietetään vähemmän aikaa. Muiden somekanavien käyttö on vuoden aikana kasvanut, joten niissä kannattaa olla jo läsnä. Visuaalisuus vie Instaan; uteliaisuus Twitteriin. Seuraajamääräkisakin on siirtynyt Twitteriin.

Samalla kun Face on paisunut, sen on tylsistynyt. Kaverit on opittu ryhmittelemään, ja huteja sattuu harvemmin. Peruspäivän päivityksetkin ovat jääneet, mutta toisaalta vaivihkaiset hehkutukset lisääntyneet.

Ryhmiin on ollut helppo liittyä ja sivuja tykätä, mutta seuraaminen vaatii omaa aktiivisuutta. Ryhmät ovat kuitenkin se ominaisuus, jota on vaikeampi korvata. Pikaviestittelyvälineillä ei pysty hallitsemaan isoja yleisöjä, eikä varsinkaan vuorovaikutusta.

Sometrendit peukuttaa Facea

Vuoden 2014 sometrendit julistaa, että Facebookista on tulossa koko kansan media, koska siellä on Pihtiputaan mummokin. Somen käyttö mobiileissa on entistä helpompaa. Facea on helppo käyttää appsien avulla laitteella kuin laitteella. Chattailyn lisääntyminen ei heikennä Facea, päinvastoin. Chattaily tappaa tekstareita.

Jakaminen yleistyy, ja kiireiselle kätevintä käyttää tuttuja ja yleisiä välineitä. Someilmiöt omine julkkiksineen ja selfieineen tekevät somesta kaikenkaikkiaan kiinnostavaa, meitsieitä on kiva levittää myös Facessa. Asiakaspalveluun vuorovaikutukselliset kanavat ovat kelpoja. Twitterin 140 merkillä on vaikea saada asiaa kommunikoitua ilman väärinymmärrysten uhkaa.

Harto Pönkän viimeisimmän Face-tilastoinnin mukaan kokonaiskäyttäjien määrä on edelleen kasvanut, vain nuorempia on vähemmän. Tätä todistaa myös se, että käyttäjien keski-ikä on viimeisen 10 kuukauden aikana vanhentunut 1,5 vuotta. HS:n jutussa Viestinnän tutkimuskeskuksen CRC:n tutkimuspäällikkö Mikko Villi vertaa Facessa käyttämistä sukellusveneeseen: ollaan läsnä, mutta mitään ei näy. Facen kurssikin on edelleen hyvissä voimissaan. Nämä riittävät yhteisömanagerille, joten homma jatkuu.