Somessa pääkanavamme on Twitter. Se on osoittautunut nopeaksi ja helpoksi kanavaksi kertoa ja välittää Riihimäen ajankohtaisia asioita. Sen kautta olemme saaneet inhimillisemmän äänen virallisillekin tiedotteille, ja olemme löytäneet suoran kanavan tavoittaa Riihimäestä kiinnostuneet ihmiset. Oma arvonsa on verkkosivujen etusivulle nostettu Twitter-feed, joka tuo esille Riihimäen pienemmätkin tapahtumat muun muassa toimittajille.

Facebookin yhteisöjen avulla tavoitamme ne palvelun käyttäjät, jotka haluavat meiltä kohdennuttua viestintää. Aktiiviset Facebook-yhteisöt ovat esimerkiksi kirjastolla, musiikkiopistolla ja Kierrätyskeskukselle, joille Facebookista on tullut arkiviestinnän pääkanava. Facen voima on vuorovaikutus, jota olemme tähän mennessä hyödyntäneet vähemmän. Jatkossa meidän kannattaa miettiä keinoja, joilla rohkaisemme ja innostamme keskusteluun kanssamme.

Pinterestin avulla näytämme kuvilla Riihimäen kaikessa komeudessaan, ja kuratointipalvelu Scoopilla kokoamme kaupungin eri sometilit yhteen näkymään.

Pahimpana pelkona somekriisi

Someilu sujuu, kun kanavat ovat kutakuinkin omassa hallussamme. Pelko herää silloin, kun Twitterissä tai Facebookissa meille on kohdistettu kärkevää kommenttia.

Miten vastata, ettei joudu kiistan ja kinan keskelle? Äkäisten asiakkaiden kanssa on keskusteltu aina, nyt keskustelu on siirtynyt henkilökohtaisesta kommunikaatiosta someyhteisöihin ja sitä kautta helposti massaviestimiin. Asiakaskohtaamisemme saavat kasvot, kun tilanteiden osapuolet esiintyvät videoissa ja keskusteluissa Facebookin areenoilla, jotka eivät ole edes omia. Toimintamme täytyy kestää julkinen käsittely, ja asiakaspinnassa olevia täytyy kouluttaa ja opastaa somessa toimimiseen.

Toiseksi pelätään kommentointiryöppyjä, johon ei ole aikaa vastata. Tässä kohtaa täytyy kääntää ajattelu toisinpäin: kun vastaamme yhteisillä areenoilla asukkaitamme mietityttäviin asioihin, se vähentää henkilökohtaisten kyselyjen määrää.

Mutta pahinta mitä voisi tapahtua, olisi somekriisi, sillä some ei nuku koskaan. Miten nykyisillä resursseilla voimme päivystää kaikkia kanavia koko ajan ja reagoida tilanteen vaatimalla tavalla niin, että kriisejä ei synny? Ongelma on todellinen, mutta ei akuutti, sillä tällä hetkellä somen äänekäs joukko on pieni ja somekriisit leimahtavat ja sammuvat nopeasti. Asia täytyy kyllä ratkaista lähitulevaisuudessa viestintää lisäämällä joko viestintätoiminnossa tai asiantuntijoiden viestintävastuussa. Onneksi tekniikka auttaa kanavien seuraamisessa.

Viestintää ihmiseltä ihmiselle

Somessa toimiminen tulee koko ajan tutummaksi meille ja yhteisöille, osaamme keskustella siellä luontevasti ja pystymme valmistautumaan mahdollisiin somekriiseihin. Somen myötä viranomaisviestintä on inhimillistynyt. Se on valttina silloin, kun kaikki ei toimi suunnitelmien mukaan. Ja mikä parasta, meillä on somesuhde jo olemassa ja puolestapuhujat valmiina.

Somekanavia tulee ja menee, nousee ja laskee, mutta osallistuva kommunikointitapa ei häviä. Uusi kuntalaki tulee painottamaan osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämistä, joten organisaatiollamme on oppimista, tulee paine sitten laista tai yhteisöiltä.

Taaksepäin ei ole menemistä. Onneksi. Sillä nyt meillä on enemmän kanavia viestiä kohderyhmiä tavoittavalla tyylillä, ja Riihimäen viestiä on viemässä isompi joukko organisaation sisältä ja ulkoa. Nyt helmikuussa oma joukkomme kasvaa, sillä Kotikaupunki-blogissa Riihimäen kaupungin toistakymmentä asiantuntijaa kertoo omasta työstään.  Tuomme kirjoituksillamme arkipäivän viranomaistyötä lähemmäs, kun puhumme ihmiseltä ihmiselle. Niin kuin hyvässä suhteessa kuuluukin.

Kirjoitus on julkaistu Riihimäen kaupungin Kotikaupunki-blogin ensimmäisenä kirjoituksena. Eikä jää viimeiseksi.