Näyttelyn avajaiset on tiistaina, ja ensimmäiset pystytettävän näyttelyn kuvat leviävät Instagramissa ja Twitterissä jo perjantaina. Paloasemalla on harjannostajaiset, jossa tulevat käyttäjät innoissaan ottavat älykännyillään kuvia. Kaupunginvaltuustossa käsitellään paljon julkisuudessa olevaa asiaa, joten salissa on valtuutettujen lisäksi kokonainen kansanliike. Kuka ehtii ensin uutisoimaan? Onko kuva vai kärkevä kannanotto?

Somessa ehätetään usein uutisoimaan ennen organisaation omaa viestintää. Viestijä saa päätettäväkseen julkaistakko tiedote jo etuajassa, somettaako heti kärjessä vai jakaako muiden päivityksiä omilla tileillä.

Ensimmäinen vaihtoehto vaatii aiheen, joka on mahdollista julkaista etukäteen – ja samaan pystyvät yhteistyökumppanit. Toinen vaatii jalkautunutta viestintää ja kolmas hiukka harkintaa. Tapahtuman tuoksinnassa viestijä saa salamana ratkaista sen, kenen päivityksiä jakaa. Mikä on päivittäjän motiivi? Ovatko postaukset sävyltään ja sisällöltään sopivia jaettavaksi organisaation omalla somesivulla? Kuinka laajalle ne ovat leviämässä?

Medialukutaitoa ruudun kummallekin puolelle

Kun julkaisen organisaation tilillä Twitterissä, julkaisu on näkyvissä verkkopalvelumme etusivulla Twitter-feedissä. Pari kertaa olen saanut palautetta, että ”kun teidän verkkosivuillanne sanottiin”. Jaetusta postauksesta tuli samantien ”virallista” viestintää.

Ihanteellisessa tapauksessa organisaatio viestii näillä kaikilla keinoin, mutta useimmin se taitaa jäädä seuraamaan jännityksellä, miten uutinen leimahtaa ja miten syttyy tai sammuu.

Kun kisa kärjestä on hävitty, on aika panostaa hitaisiin juttuihin: Tutustua aiheeseen ja kuvailla asiantilaa tarkemmin asukalehden reppareissa ja haastatteluissa. Antaa asiantuntijoiden katsoa asiaa omasta näkökulmastaan ja kirjoitella blogia.