Somevirran varrella

Riksun taidemuseo on ahkerasti esillä niin Twitterissä kuin Facebookissa. Kuva Riihimäen taidemuseo.

Some on näppärä ja notkea keinoa kertoa organisaation omista tekemisistä, mutta se on myös kätevä väline kuratointiin. Facebookissa ja Twitterissä kaupungin tapahtumista kertovat kaupungin yksiköiden lisäksi mediat, seurat, yhdistykset ja kaupunkilaiset. Kun vertasin Riihimäen kaupungin Facen ja Twitterin somevirtoja, yllätyin. Ne olivat yllättävän erilaiset.

Poimin päivittäin muiden päivityksistä kiinnostavia asioita Riihimäen somevirtaan. Kuratoidessani mietin, miten pidän kaupunkikuvan positiivisena mutta uskottavana. Mahdollisimman montaa kiinnostavana mutta kuitenkin tuoden esille jänniä juttuja.

Facen ja Twitterin yleisöt ovat hieman erilaiset, vaikka pääasiallinen kohderyhmä onkin kaupunkilaiset. Twitterin seuraajaprofiili on hieman monipuolisempi, sillä siltä löytyy nykyisten ja entisten asukkaiden lisäksi myös muita kaupungin toiminnasta kiinnostuneita kuten muita kaupunkeja ja toimittajia.

Kiivasta kuratointia

Katsoin kaupungin Twitter- ja Face-feediä viimeisen kuukauden ajalta. Olimme kummassakin postanneet noin 100 kertaa: Twitterissä 10 yli ja Facessa reilu 10 alle. Facebookissa noin 1/3 oli omia päivityksiä ja 2/3 kuratoituja, kun taas Twitterissä omia twiittejä oli yli puolet.

Facebookissa eniten postauksia kuratoitiin kaupungin omilta yksiköiltä. Ahkeria päivittäjiä olivat muun muassa liikuntapalvelut, kirjasto ja museot. Toiseksi eniten oli omista uutisista tehtyjä nostoja. Seuraavaksi eniten kuratointeja tuli sidosryhmiltä, esimerkiksi seuroilta ja yhdistyksiltä.

Twitterissä yli puolet twiiteistä oli kaupungin omia uutisia. Toiseksi eniten virrassa vilisi sidosryhmien kuratoituja twiittejä. Twitterissä aktiivisia olivat myös mediat, ja siellä saivat myös aktiiviset kaupunkilaiset äänensä virtaan. Kaupungin omat uutiset ovat kummassakin kanavassa melko samoja, mutta esimerkiksi avoimet työpaikat ovat esillä vain Twitterissä.

Totisempi Twitter, virkeämpi Face

Feedit ovat erilaisia myös luonteeltaan. Twitterin ytikäs ilmaisu tekee siitä totisempaa, kun Facen valttina on kuvat ja pidemmät tekstit. Facessa peukku heiluu ahkeraan ja vuorovaikutus on vilkkaampaa kuin Twitterissä.

Twitterissä kaupunki antaa itsestään kuvaa toimijana, kun Facessa kaupunki on enemmän kuratoija. Tähän on luonnollisena selityksenä se, että Facessa on enemmän kuratoitavaa, koska niin kaupungin omat yksiköt kuin seurat ja yhdistykset pitävät omia Face-sivuja mutta eivät Twitter-tilejä.  Twitterissä taas ovat enemmän läsnä media ja yksittäiset kaupunkilaiset, joita ei Facessa organisaatio pysty seuraamaan.

Mitä opin havainnoistani? Kummallakin somekanavalla on oma sisältönsä ja sitä kautta oma merkityksensä. Twitterin virtaa on nopeaa laittaa virke ja linkki; Facessa on nopeaa jakaa muiden postaukset. Organisaation käytössä Twitter on tiedotuksellinen ja enemmän yksilöiden kanava, kun taas Facebook on yhteisöllisempi ja vuorovaikutteinen.

 

 

Advertisement