Saako äiti tai isä olla Snapchatissä? Julkaisin Kotikaupunki-blogissa postauksen, jossa Riihimäen alakoulun rehtori kertoo, miksi aloitti snäpätä. Yksi syy on, että hän haluaa opettajana tietää, miten kanava toimii. Mutta jos opettaja sattuu olemaan vanhempi, onko parempi olla nuorten käyttämistä kanavista poissa. Nuorten katoa Facebookista on näet selitetty sillä, että nuoret haluavat olla vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan rauhassa.

Miksi nuoret haluavat olla rauhassa? Onko kyse vanhempien huonosta tai taitamattomasta käyttäytymisestä? Mitä jos vanhempi on nolo sisällöntuottaja tai kyylä. Taitamaton sisällöntuottaja onnittelee sankareita omalla seinällään, julkaisee suttuisia ja epätrendikkäitä kuvia tai kertoo tylsistä arjen tapahtumistaan.

Kyttäroolissa hän kommentoi ärhäkkäästi  lapsensa postauksia – ei ainoastaan kerran vaan jatkaa keskustelua unohtaen, että eivät ole kaksin. Passiivisena kyylänä vain seuraa päivityksiä ja tarttuu puhelimeen, kun on tarve kertoa mielipide viikonlopun vietosta. Somekulttuurit ovat kolahtaneet kovasti.

Vähintäänkin viestijöiden ja opettajien lapset ovat kovilla: vanhempien on oman ammattitaitonsa takia tunnettava somekanavat. Tällöin vanhempi joutuu valitsemaan roolinsa. Ollako ammattinsa edustaja vai vanhempi. Ja hyvin käyttäytyvä sellainen.

Facessa ja Snapchatissa on se hyvä puoli, että niissä kummassakaan ei tarvitse olla lapsensa kaveri (eikä kaverien kaverienkaan), vaan voi toteuttaa itseään rauhassa. Sen jälkeen kun on hyväksynyt vanhemman someystäväksi, päivitykset väljähtyvät ja vähenevät. Twitter, Instagram tai blogit ei taas eivät vaadi ystävyyttä.

Palataan rehtoriin, joka haluaa kertoa ammatistaan myös koululaisille. Hän on oikeassa paikassa, sillä jos haluaa tavoittaa nuoria, on oltava niissä kanavissa, joissa nuoretkin ovat. Itselleni tämä on omakohtaisesti koettu. Koska haluan olla lasteni kanssa notkeasti yhteydessä, käytän Snäppiä, koska he ovat siellä. Kavereitani vielä odottelen.