Viestinnästä tilataan tiedote, sen julkaisu ja sometus. Jos tilaaja on ollut vihverä, tilaus on tullut viikkoa aikaisemmin, mutta yleisimmin viestintä toimii parin päivän jänteellä kuin kone. Taattua ostopalvelua.

Viestintään tarvitaan draivia. Osallistuin JATin (Julkisen alan tiedottajat) viestintäpäiviin, jonka kiinnostavilla puhujilla oli vahva viesti. Nyt ei tarvinnut olla korvat hörössä erottaakseen heikkoja signaaleja.

Viestinnän pitää muuttua myyntipalveluksi. Viestintä kyllä tietää, millä kanavilla vaikutetaan, ja osaa sparrata asiantuntijat iskuun on sitten kyse livetilanteista tai sosiaalisen median areenoista. Mutta asennemuutosta organisaatioiden viestintä tarvitsee. Aloitetaan itsestämme.

Mahdollistajien esiinmarssi

Viestijöiden täytyy kaivaa itsestään Susanna Rissasen kuvaamat ekstrovertit, jotka muut haastaen tuovat uudet välineet ja työtavat käyttöön.

Elisa Juholin mainitsi yhdeksi eettisyyden uhkaksi sen, että viestintä jää vain tekniseksi suorittamiseksi. Laura Asunta taas kysyi vakavissaan, onko viestintä strategian jalkauttaja vai tekijä. Nyt tarvitaan tekijöitä.

Hyvä sisältö löytää yleisön

Eikun yleisö löytää hyvän sisällön. Juho Ruotsalainen tarjosi tulevaisuuden mediaskenaarioita, joissa on saumaa organisaation omalle uutistuotannolle.

Yksinkertaistettuna yleisöille tarjotaan kiinnostavia sisältöjä niiden eniten käyttämillä alustoilla. Toimittajille taas tarjotaan omien asiantuntijoiden artikkeleita, joita voi jakaa sellaisenaan tai taustoituksen tueksi. Eloon jäävät ne uutiset, joissa kärki on kunnossa, aihe on uusi ja yllättävä. Ei mitään hokkuspokkus-juttuja, mutta aivan mahdollisia, kun keskittyy sisällöntuottoon.

Nyt halutaan vaikuttaa

Viestinnällä on toimiva kanavakavalkadi olemassa. Vaikuttavuuden varmistamiseksi kanavista valitaan tilanteen mukaan tarpeelliset. Ja niille yleisöille, joita kulloinkin puhutellaan. Hyvä olisi, jos kriiseissä myös johdon puhelimista löytyvät valmiiksi whatsupit ja twitterit.

Jukka-Pekka Puro kehotti vilkaisemaan, miten tehokkaat trollitehtaat toimivat: valitsevat yksinkertaiset ja toimivat kanavat. Lilly Korpiola havahdutti kertomalla, että vastaamalla kollektiivisten tunteisiin, saadaan samanlaista huomiota kuin MV-mediat keräävät. Vaikutus ei tule faktoja esittämällä. Tässä on haastetta, sillä tunteet ja viranomaisviestintä ovat harvinainen yhdistelmä.

Tilanvaltaus

Viranomaisviestinnän lähtökohta on ollut viestiä ylhäältä alaspäin. Tässä tulee seuraava tenkkapoo. Sukupolvilla on omat rakkaat mediansa. Korpiola nimesi 90-lukulaiset vedenjakajiksi. He eivät lue juttuja siksi, että joku johtaja tai poliitikko sanoi niin. He eivät todennäköisesti edes tunnista, keitä he ovat.

Viestinnän aktiiviseen rooliin kuuluu valita itse puheenaiheet ja tägätä ne samantien. Korpiola kehotti määrittämään omat hashtagit, jotta pizzagatet eivät valtaa tilaa someareenoilla ja vie huomiota todenperäiseltä viestinnältä.

Kyllä tässä pureskeltavaa riittää. Se nyt on selvää, että ei kannata heittää arvokasta  viestinnän resurssia hukkaan ja tehdä tylsää ja hengetöntä viestintää. Jos viestiä ei vastaanoteta, oliko sitä ollenkaan.