Aika pakata laukut

kampatAirbnb sopii mainiosti satunnaisesti työmatkailuun. Viimeisen parin kuukauden aikana olen yöpynyt pikkukämpissä eri puolilla Helsingin ydintä.

Vuokraus on sujunut mainiosti Airbnb:n appsin avulla. Kouliintuneena käyttäjänä olen tehnyt listan suosikeistani, jotka lärään kännylläni nopeasti läpi. Monesti olen samantien varannut jonkun vakipaikoistani.

Suosikkilistalleni olen poiminut rautatieasemalta kävelymatkan etäisyydellä olevat noin 40 euron asunnot. Jos suosikkini ovat varattuja, valitsen karttanäkymästä sortatut vaihtoehdot.

Varauksen tehtyä hinta todennäköisesti nousee palvelumaksun ja mahdollisen siivousmaksun myötä noin kympin. Ajankohdan mukaan yöhinta hiukan vaihtelee.

”Ihana asunto upealla alueella”

Yleensä vuokraajat ovat vahvistaneet varaukseni melkein heti, ja maksu on veloitettu luottokortiltani. Tässä kohtaa on vaihdettu ensimmäiset viestit saapumisesta ja avaimen saannista.

Viestittely käydään vain appsilla. Kommunikointi on henkilökohtaista ja luo luottamusta vuokraajaa kohtaan. Sovellus lähettää säännöllisesti erilaisia muikkareita siitä milloin pitää pakata laukut ja milloin huolehtia käytännön asioista. Interhomella ja Booking.comilla on vielä tekemistä viestinnän kehittämisessä.

Arvioinnit kannattaa lukea tarkkaan, sillä niistä löytyy hyvät vihjeet ennen lopullista päätöstä. Itse olen hylännyt saman tien asunnot, joiden patjaa on moitittu kovaksi tai keittiötä epäsiistiksi. Arvioinnin ajankohta kannattaa kyllä vilkaista, sillä yhdestä pikkukämpästä piti puuttua jääkaappi, mutta olihan sinne jo Matsui kiikutettu ja päivitetty kaapin kuva galleriaan.

Lisäksi suosittelen perehtymään peruutusehtoihin ja talonsääntöihin. Yhdessä asunnossa vaadittiin näet imurointi ennen lähtöä. Se kyllä tuntui hiukka ylimitoitetulta yhden yön yöpymisen jälkeen. Tiskannut olen tietysti joka paikassa, ja kiikuttanut roskapussit takapihoille.

Pakko saada pizzaa

Asunnon avaimen olen saanut kukkaruukusta, naapurista, kaupasta, kadulta – siis milloin mitenkin. Kiva on ollut tavata asunnon vuokraaja kasvotusten, hän on saattanut opastaa kahvikoneen käyttöön tai antaa parhaimmat pizzavinkit.

Onhan se jännä yöpyä jonkun kodissa ja miettiä, millaisia henkilöitä asunnossa asuu. Pikkuisen häveliäältä on tuntunut availla laatikoita kuorimaveistä etsiessä, kun laatikosta ponnahtaa asukkaan valokuvia. Toki muutama asunto on ollut selkeästi vain vuokrauskäytössä, mikä on tehnyt pikkuasunnoista mukavan väljän.

Suihkuttelua vessanpöntön päältä

Yöpaikkani ovat olleet pienen pieniä yksiöitä kantakaupungissa. Jopa niin pieniä, että vessaan on pitänyt peruuttaa ja suihkutella olisi saanut vessanpöntön päältä. Jätin tämän kokemuksen väliin.

Illat olen viettänyt kiertelemällä kaupungilla tai tihrustellut pikkutelkkareita tai niiden puuttuessa padiäni. Kotimaassa minulle ei ole wifillä väliä.

Olen ollut yllättynyt, miten rauhallista asunnoissa on ollut. Ne ovat sijainneet sisäpihoilla, joten normaalien kerrostaloäänten lisäksi on vain tuuli viuhunut tuuletuskanavissa. Sisäovi on onneksi vaimentanut kovimmat kopinat rappukäytävistä.

”Siisti ja täsmällinen”

Airbnb:n ehkä jännin osuus on arviointi, sillä osapuolet arvioivat toisensa. Tämän vastavuoroisuuden ansiosta kumpikin tsemppaa omissa rooleissaan. Siisteydestäni on nyt julkinen todiste: ”Ihan kuin kukaan ei olisi käynytkään.”

Pari kertaa suunnitelmiini on tullut muutoksia, ja olen joutunut perumaan varauksen. Se on käynyt sovelluksella näppärästi yhdellä napin painalluksella, mutta palvelumaksu on jäänyt Airbnb:n kassaan. Pikkuasuntojen pikkumaksuissa myös palvelumaksu on ollut pikkuinen, mutta silti.

Kaikki loppuu aikanaan – niin reppu selässä pitkin Helsingin katuja kiitäminen. Vuokrasin näet asunnon koko vuodelle. Vuokra-asuntomarkkinoilla prosessien digitalisointi on kovasti vaiheessa. Vahdit saa viritettyä sähköpostiin ja hakulomakkeen tulostaa verkkosivuilta paperille. Muu onkin manuaalista. Kantakaupunkien pienten vuokra-asuntojen näytöt ovat sitten ihan oman juttunsa, sillä olinhan hakijoista se ainoa aikuinen.

Mainokset

About Anna Availa

Elämässä ja viestinnässä pitää olla hieman sähköä. Supersankarina olisin kissanainen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: