Uusi some-elämäni on alkamassa, tunnen sen. Toivon kovasti, että Google+ valloittaa nopeasti käyttäjiä suojiinsa, jotta pääsen temmeltämään eri ystävieni ja tuttujeni kanssa juuri heitä yhdistävillä asioilla. Nykyisissä somekanavissa olen näet ollut kahlittu. Minusta on kuitenkin moneksi.
Olen oikein aktiivinen faceilija, mutta passiivisesti. Ahkera peukun heiluttelu kun ei minusta vielä aktiivista sisällöntuottajaa tee, vaikka olenkin päivittäin Facessa läsnä. Suurin syy Face-hiljaisuuteeni on se, että olen mennyt löperyyksissäni hyväksymään sellaisia tuttuja jostain yhdistyksistä tai vanhoista työpaikoista, joille en halua (enää) kertoa henkilökohtaisia asioitani enkä henno heitä tappaakaan. Olen myös ollut laiska laittamaan heitä omiin ryhmiinsä ja hallinnoimaan niitä. Toisaalta olen Facessa siviiliminäni. Jopa niin, että en Facessa edes seuraa ammatillisesti kiinnostavia yrityksiä, yhteisöjä tai ole kaveri työkavereiden tai asiakkaiden kanssa.
Twitterissä olen voinut rauhassa mellastaa ammatillisista intohimoista – mutta vain sähköisistä. Onhan niitä toki muutamia muitakin, mutta Twitteristä olen löytänyt satoja saman himon jakavia. Ammattini takia olen rajannut olemiseni melko tarkasti tiettyihin näkökulmiin ja päivittänyt asioita maltillisesti, koska konsulttina tulee helposti kumartaneeksi ja pyllistäneeksi samalla eri suuntiin asiakkaiden intresseistä johtuen. Ovathan nämä somekanavat oman henkilöbrändin muovaajia. Koska Twitter on uteliaalle loistava kanava stalkata, seuraan kasapäin kiinnostavia henkilöitä, yrityksiä, yhtyeitä ja organisaatioita.
Nyt odotan uutta elämää Google+:ssa, koska siellä voin ristiriidattomasti yhdistää siviili- ja ammatilliset tarpeeni eri joukoilleni (lue: piireille) viestiessä. Pointti on siinä, että voin samassa systeemissä olla läsnä eri rooleissa ja jakaa asioita vastaanottajille omien roolieni mukaisesti. Bonarina voin twittermäisesti seurata vailla vastavuoroisuutta tähtiä niin politiikan kuin taiteen taivaalta. Lisäksi voin Plussaan hyväksyä ne henkilöt, joita en Facessa halua kavereinani kiikuttaa, kuten ex-poikaystävät tai pelkästään työrooliin liittyvät tutut (siis ne jotka ovat nyt ajettu LinkedIniin).
Plussapiirini voivat olla esimerkiksi
- ystävät: ne sormilla (ja ehkä varpailla laskettavat sydänystävät), joille voi heittää rennosti elämän ilot ja myös ne surut
- tutut: hyvänpäivän tutut, joille kerrotaan, kun elämä on kivaa
- perhe: nyt myös ne, joilla on omien kavereidensa kanssa oma elämä, josta en ole edes halunnut tietää
- sukulaiset: tähän piiriin lukeutuu tietysti serkut ja pikkuserkut, joiden kanssa jaetaan yhteiset muistot vuosikymmenten takaa
- yhdistysystävät: intohimoiset, yhdenasian ihmiset, joiden kanssa voi intoilla rauhassa seuraavista kinkereistä ja kohtaamisista ja joiden kaikkien kanssa haluaa olla kaveri
- liikuntaystävät: joiden kanssa käydään läpi edellinen treeni ja arvotaan kenen kyydissä mennään seuraavaan
- sometutut: joiden kanssa voi rauhassa höyhäillä sosiaalisen median valloittavuudesta vailla huolta siitä, että saa muut ystävät hulluuden partaalle
- työtutut: näitä tulee varmasti muutamia erilaisia riippuen eri yhteyksistä, esim. viestintä-, markkinointi- ja hr-tuttavani saavat eri kiksit lähettämistäni linkeistä
- ad hoc -ryhmät: esim. Elonmerkin livebloggaajat, jotka tapahtuman jälkeen siirtyvät pysyviin piireihin
- seurattavat: tulevat presidenttiehdokkaat, bändi ja julkkikset, joiden elämästä janoan tietoa, jota ilman en voi elää
- ja sitten tietysti se joutojoukko, johon kuuluvat hellämielisyyksissä ja diplomaattisista syistä hyväksytyt henkilöt
- ehkä teen kieliryhmänkin, vaikka olen tähän mennessä käyttänyt somessa vain suomea.
Luonnollisesti eri piiriläiset menevät somasti ristikkäin piirien kesken, niin kuin menevät oikeassa elämässäkin ja niin kuin ovat menneet nykysissäkin somekanavissa. Plussassa voin sekunnissa drag&droppailla eri henkilöt omiin piireihinsä. Kun sitten päivitän (lue: streamaan) kuulumisiani, valitsen, että tietoni menee vain tietylle piirille tai julkisesti. Ja jos henkilö ei ole Plussassa, voin lähettää hänelle samalla sähköpostia.
Nyt alankin keksiä sopivia juonia, jotta saan faceilijat siirtymään Plussan puolelle, jotta voin siirtyä teoriasta käytäntöön, ja minusta tulee vielä fiksumpi.
PS Jos haluat lukea lisää Plussan eri puolista, saat tömäkämmät perustelut Plussan eroavaisuuksista ja hyödyistä suomeksi esim. Tarmo Toikkasen blogista: Google Plus haastaa Facebookin.
PS2 Twitterissä liikkuu huhuja, että Plussa olisi käytössä kaikille hyvinkin pian, joten klikkaa nopeasti Google Plussaan ja rekkaroi itsesi salamana systeemiin, jos sinulla ei jotain Google-tunnuksia vielä ole.
Availa - Ilmiöiden matkassa 
Mainio kirjoitus. Tässä on epäilemättä jopa FB-joukkopaon mahdollisuuksia tai sitten Google plussasta tulee vain uusi kanava tiettyyn käyttötarkoitukseen. Saapa nähdä.
Itsekin aktiivisena facebookkaajana ja twiittaajana, ja yrittäjänä, joka joutuu myös huolehtimaan omista sanomisistaan, olen huomannut, että piirini ovat täysin sekoittuneet FB ja Twitterin myötä. Nykyään laitan melkolailla kaikki viesit näkymään kaikille ajatuksella, että viesti voi olla huomenna Hesarin etusivulla. Periaatteessa minulla on ollut vain kaksi piiriä: Twitter, joka on ollut täysin avoin ja FB, joka on ollut rajatummalle luottoporukalle (noin 300 ihmistä, niin asiakkaita kuin serkkuja tai exiä). Olen oppinut sellaisen periaatteen, että olen avoin ja rehellinen oma itseni kaikessa some-viestinnässä, niin en niin tavallaan pyllistele eri juttuja eri suuntaan. Ja se on tuntunut hyvältä.
Yksi juttu mikä nakertaa tätä piiri-juttua on se, että nämä viestit tosiaan näkyvät vain rajatuille joukoille. Itse esimerkiksi haluan jakaa viestini usein mahdollisimman monelle, ja se harmittaa, jos viesti näkyy vain pienelle piirille. Somessa kuitenkin syy jakaa ajatuksia on juuri niiden näkyvyys ja mahdollinen vaikuttavuus sitä kautta. Ihmiset jakavat sisältöä, jos he tietävät, että sisällöllä on lukijoita. Itse ohjaan onesti keskusteluja Inkedin inmailista avoimille vesille, jos arvioin että viestintä on tehokkaampaa koko ryhmässä eikä pienessä piirissä.
Luottamuksellisia tai selkeästi ammatillisia keskusteluja ja piiriejä varten on omat yrityksille suunnatut palvelut, joista eniten käytössä Yammer.
Yksi mahdollisuus on, että Google+ tulee syömään käyttäjiä Yammerin, Socialcastin ja Podion kaltaisilta palveluilta, joissa on tällaisia organisaatiorajat ylittäviä yhteisöjä, joissa on luottamuksellista ammatillista viestintää, jota eivät haluta viedä Facebookiin (luotettavuuden takia).
Ehkä sosiaalisen median seuraava kehitysaskel on sovellusriippumattomuus: sama se millä rekkulalla tekee päivityksen, sitten vain valitsee, millä sen julkaisee. Mutta pelehditään nyt ensin tällä Plussa-uutukaisuudella ja otetaan ilo siitä irti.
Mietiskelin Google+:n piirejä blogissani ”On second thought” otsikolla ”Google+ Circles – Talking vs. Listening”, http://goo.gl/uBv8d .
Kiitos Anna hyvästä postauksesta. Juuri tuo sovellusriippumattomuus lienee sosiaalisen median ideaali tulevaisuus. Kirjoittelin aiheesta 1,5v. siitten,
pohdiskellessani Facebookin tulevaisuutta. Tuolloin oletin tietoturva- ja tietosuojaongelmien ja toisaalta liian suuren ja heterogenisen ”kaverimäärän” ajavan Facebookia alas nopeammin kuin mitä on tapahtunut. Oletin tulevan Facebook-killerin olevan kokoelma pilvipalveluita, jotka käyttäjät sitten itse valitsevat. Sovellusten läpinäkyvyyttä odotellessa..
Nyt näyttää siltä, että FB:n kävijämäärät ovat laskussa, ja ilmeisesti juuri aktiivisimmat, ne ns. ”edelläkävijät” ovat hiipumassa ja lähtemässä palvelusta. FB:n kontakteille täytyy tehdä joko selkeät rajat (yritin joskus).
En ole plussaa vielä kokeillut, otan sen varmasti aktiiviseenkin käyttöön sitten loman jälkeen viimeistään – niin kiire ei ole. Blogeista, kuten tästä saa jo kattavan käsityksen siitä, että Google+ on ratkaisu moneen ongelmaan. Uskon, että ainakin itseni kaltaisia se hyödyttää kahdella tavalla:
1) Docs/kalenteri-integrointi ja hangouts mahdollistaa nopeamman suunnittelun ja palaveeraamisen lähiverkostojen, kuten ed. kommentoijan kanssa.
2) Piirit mahdollistavat tuon mainitsemasi helpomman jakamisen vain tietylle jengille. Monella on tarve jakaa vaikkapa kuvia lapsistaan vain ja ainoastaan lähimmille kavereille. Tämä vaatii hyvää mobiilitukea muillekin kuin Android-laitteille sekä helppokäyttöisyyttä. Picasa ei ole aiemmin ollut Flickrin veroinen, mutta ehkä nyt lisäarvo on käytön arvoinen. Jossain puhutaan ”Friend managementista”, mielestäni ”contact management” on sopivampi..
Eli plussaa ottavat käyttöön varmasti etenkin tietotyöläiset ja sellaiset hyvin aktiiviset käyttäjät, joille FB on paisunut liian suureksi, ja jotka haluavat aktiivisesti jakaa mediaa ja kokemuksiaan aina valikoimilleen piireille. He korvaavat tällä juuri Jannen mainitsemia Yammeria, Podiota ja Socialcastia. Ketteräksi parvityökaluksi + toimiessaan voi hyvinkin soveltua.
Monelle FB riittää edelleen, ja siellä on kuitenkin se suuri massa, jonka takia siellä ollaan. Sitä on jossain määrin opittu käyttämään. Twitterillä on oma erilainen merkitys. Oma twitterin käyttöni muuten väheni hieman iPadin hankinnan myötä, kun mm. Zite ja Flipboard tarjoavat niin valtavasti kiintoisaa informaatiota.
Google on kuitenkin lanseerannut pulssan mielestäni juuri taloussosiologian oppien mukaan (vaikkakin ehkä myös teknisistä syistä):
1)Odota, että ”edelläkävijät” kyllästyvät ja toisaalta massat valloittavat kansanomaiseksi muuttuneen palvelun (FB).
2) Koukuta sitten ”edelläkävijät” (jotka valikoituvat tosin omasta tahdosta, ei niinkään googlen sensorien valitsemina). Tämä jengi näyttää Suomessakin hehkuttavan Steve Jobsin retoriikalla plussaa. He luovat vaikutelmaa etuoikeutetusta vähemmistöstä, johon muutkin haluaisivat kuulua.
Näin koukutetaan pikku hiljaa massat mukaan asteittain, siis talous- ja kulttuurisosiologian oppeja mukaillen. Sitten massat valtaavat palvelun ja siitä tulee liian tavanomaista edelläkävijöille. On kyllä hassua, kun palvelu on ollut pystyssä muutaman päivän, kommentoivat jotkut tulleensa sinne jälkijunassa, ja jotkut siellä jo olevat erottautuvat ja hehkuttavat juuri Googlen haluamalla tavalla palvelun erinomaisuutta ;). Avot! sanoisi Bourdieu. Tietysti kyse lienee henkilöbrändäyksestä.
Facebook ehti olla Suomessakin saatavilla melkein vuoden, ennen kuin siitä tuli hitti. Saa nähdä, miten Googlen käy. Ja mikä FB:n vastaveto. Nähtäväksi jää myös, miten jälleen yksi palvelu vaikuttaa muiden palveluiden käyttöön: Meidän sosiaalista mediaa työssään soveltavien tai sitä kouluttavien/ konsultoivien on tietysti näyttävä ja hallittava kaikki palvelut. Markkinoita tulee taas jonkinlaisille hubeille, jossa hallitaan Linkediniä, Twitteriä, FB:tä, Google+:aa jne. Tai sitten muiden palveluiden hallinnasta tulee myös Google+:n ominaisuus..
Jepjep, tällä hetkellä Plussailijat ovat etunenässä yksilöitä ja tarpeet yksilöstä lähteviä, joten ehkä sitten elokuun keskusteluissa alkaa nousta enemmän organisaatioiden Plussa-tarpeet ja heidän huolensa Face-kadosta, juuri kun on saatu oman profiilit pystyyn ja pyörimään. Mutta kauan tätä Facen haastajaa/vaihtoehtoa on odotettukin.
Pistää hiukan miettimään, että mikset vain tehnyt Facebookissa ryhmiä, joilla voisi yhtä tehokkaasti hallita jakamista kuin Googlen uudella palvelulla. Noh, ainakin valitsit mielestäni oikein. Itse jätin Naamakirjan pölyt taakseni, koska meni hermot moniin (huonoihin) muutoksiin, tyhmiin sovellusehdotuksiin sekä moniin mainoksiin. Siellä tosiaan tunki niskaan myös tuttujen tutut, joita en oikeasti edes tuntenut.
Google+ vaikuttaa kieltämättä erittäin tehokkaalta tavalta pitää yhteyttä. Voin seurata ketä tahansa, joka lähettelee julkisia viestejä eikä tarvitse olla kenenkään kaveri vaikka he lisäisivät minut piireihinsä. Twitterimäinen seuraaminen on mielestäni erittäin hyvä asia. Hangout on myös ollut aika hauska, mutta valitettavasti en omista webcamia. 🙂
Huono puoli uudessa palvelussa on vähäiset oikeat kaverit. Sain irc-kaverit siirtymään Plussaan, mutta irl-kaverit eivät ole siirtyneet eikä heillä ole edes suunnitelmissa tulla uuteen palveluun, koska Naamakirjassa on jo kaikki niin hyvin. Siellähän ne kaikki kaverit niin miksi vaihtamaan.. Saa nähdä tulevatko koskaan perässäni.
Yhteisösivuja ja virallista aukaisua odotellessa.. 🙂
Hyvä kysymys. Ihan laiskuuttani, koska FB ei vakuuttanut minua ryhmäyttämisen helppoudella, Plussassa se oli automaattista. Yksinkertainen menestyy. Mielenkiinnolla odotan, miten lomakauden loputtua Plussaa käydään kokeilemassa. Ensimmäisten kokeilujen myötä pitää käyttäjien saada myönteisiä kokemuksia, joita voi omissa piireissä hieman edesauttaa 🙂