Pari vuotta sitten vuoden pimeimpään aikaan paras lenkkikaverini ilmoitti muuttavansa toiselle paikkakunnalle. Juuri kun olimme saaneet puolenvuoden aikana rakennettua itsellemme oikean juoksukunnon. Sosiaalisena liikkujana totesin, että minähän en yksin pimeässä juoksentele, joten hautauduin sohvalleni odottamaan päivien pitenemistä, ja lihoin kahdeksan kiloa.

Pääsiäisenä havahduin, että kesä tulee ja kesällä käytetään pieniä mekkoja. Hyväksi onneksi ystäväni oli häädietillä ja kertoi käyttävänsä Keventäjiä. Minä, joka innostun jokaisesta verkkorekkulasta, kirjauduin heti seuraavana päivänä palveluun. Häpeillen näpytin painoni näkyviin, ja kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetin kymmenen kilon kevennyksen seuraavan kolmen kuukauden kuluessa.

Tunnollisesti merkitsin joka päivä palveluun kaikki syödyt ja juodut, ja liikunnat. Järjestelmä ystävällisesti ynnäsi päivän päätteeksi, kuinka paljon kaloria oli kertynyt ja kadonnut. Kerran viikossa merkitsin painoni ja kerran kuussa vyötäröni mitan. Häkellyttävän tehokasta. Opin nopeasti, että neukkarien pöydiltä kannatti kopata hedelmät, lounasannoksesta lähti leivät ja iltateen pasteija oli paras vaihtaa hedelmiin. Vappuun varasin itselleni punaviiniä, ja karkkipäiväksi otin käyttöön lauantain.

Liikuntaa lisäsin luonnollisesti, jotta sain päivän kalorisaldon kulutettua. Tunnin jumppa vei 400 kaloria ja juoksu hieman enemmän. Jumppakulutuksiin pääsin myös lumenluonnilla ja nurmikonleikkuulla. Juoksukengätkin saivat taas kyytiä. Välillä kävin palvelussa lukemassa artikkeleita ja keskusteluja, mutta pääasiassa tutkin omia käyriäni, joiden suunta oli selkeä, vaikka välillä tuli pieniä nousuja ja notkoja.

Ja niinhän siinä kävi, että heinäkuussa olin tavoitteessani. Pikkuisen pelotti, miten nyt selviän yksin suurten houkutusten maailmassa. Sain hieman vieroitusoireita verkkopalvelun käytön lopettamisesta, mutta kesäloma onneksi katkaisi muutenkin kaikki arkirytmit.

Opin kyllä kerralla konkreettisesti, mitä tarkoittaa, että pitää kuluttaa se, mitä syö. Ystäväni ei ole palannut paikkakunnalle, mutta tiedät kyllä, mitä nyt käytämme toistemme liikuttamiseksi. Heiaheiaa, tietty.