Aloitin Riihimäen viestintäpäällikkönä maaliskuussa,  ja ilokseni sain yhdeksi työkaluksi aktiivisen Twitter-tilin. Seuraajia vain on ikävän vähän, joten heräsi uteliaisuus, millainen tilanne on kollegakaupungeilla. Sipaisin Twitterin hakulaatikkoon sanan ”kaupunki” ja poimin 20 kaupungin Twitter-seuraajat.

Yli tuhatta seuraajaa palvelivat Tampere, Oulu ja Turku. Tampere oli ylivoimaisesti eniten seurattu vajaalla 4000 seuraajalla, hopelle sijoittunutta Oulua seuraa 2462 ja pronssi-Turkua 1047. Helsingin somestrategiana näyttäisi olevan eri sosiaalisen median tilien perustaminen asian perusteella. Twitter-tilejä Helsingillä oli vajaat 30. Eniten seurattuja on Rakennusvirasto (1255), Nuorisoasiankeskus (297) ja Taidemuseo (245).

Espoolla seuraajia oli 526. Alle 500 seuraajaa oli yhdeksällä kaupungilla, esim. Lahti (390), Jyväskylä (251) ja Rauma (222). 20 kaupungista alle 50 seuraajaa oli seitsemällä kaupungilla, joita oli muun muassa Vantaa (63), Kuopio (27) ja Pori (58). Emme ole siis Riksussa yksin. Kaupungeilla on vielä Twitter-kanavansa kanssa töitä.

Tuhatkerholaiset ovat aktiivisia

Miten Tampere, Oulu ja Turku ovat onnistuneet kahmimaan nelinumeroisen määrän seuraajia? Millaisia heidän twiittinsä ovat?  Tampere lupaa biossaan kertoa tiedotteista, ajankohtaisista asioista ja työpaikoista. Näistä aiheista seinältä löytyykin postauksia. Mukana on myös valtuustoasioita ja päätöksentekoa. Mutta se mikä on tärkeintä, twiiteistä huomaa vuorovaikutuksen. Tampereen tililtä retwiittataan kaupungin muiden organisaatioiden ja henkilöiden twiittejä. Avoimet työpaikat ottavat aimo osan viimeaikaisista postauksista. Kaikkiaan twiittien sävy on ihmisläheinen ja Twitteriin sopiva.

Oulu ilmoittaa twiittinsä alussa, minkätyyppinen twiitti on kyseessä, esimerksi tapahtuma, työpaikka tai tiedote. Selkeä ratkaisu, mutta hieman kangistaa twiittauksen luonnetta eikä vuorovaikutusta näy seinällä. Twiittejä on määrällisesti paljon. Tyylin selittää se, että twiittien sisältöjen tulee suoraan kaupungin tiedotejärjestelmästä automaattisesti. Turku on erottanut ajankohtaiset asiat ja avoimet työpaikat erikseen. Twiittejä on liki jokaiselta päivältä, ja niissä käsitellään monipuolisesti kaupunginasioita kuten ajankohtaisia tapahtumia ja päätöksentekoa. Mukana on jokaiselle jotain taiteesta liikuntaan. Seinällä ei näy juurikaan kuin Turun kaupungin twiittejä.

Tampere on ehdottomasti suosikkini. Sosiaalinenmedia.orgista selviää, että Tampere on aloittanut twiittamisen jo syksyllä 2009 ensin  automaattisesti. Keväällä 2010 käyttöä muutettiin aktiivisemmaksi: twiittejä alettiin syöttää käsin ja seurata aktiivisesti yleishyödyllisiä lähinnä Tampereen seudun tahoja. Vuorovaikutuksen linja on se, että jos keskustelua ja kysymyksiä kohdistetaan suoraan kaupungille, niihin vastataan. Tampere selvitti sosiaalisen median käyttötarkoitusta loppuvuodesta 2012. Kyselystä selvisi, että somessa tärkeintä seuraajille on ajankohtaisten asioiden ja tapahtumatietojen seuraaminen sekä neuvonta.

Helsingin rakennusvirastolla huumori hallussa

Aktiivisuus, säännöllisyys ja vuorovaikutus tuovat seuraajia. Tietysti isolla väestöpohjalla on merkitystä. Seuraajien saamisessa julkisuus auttaa aina, ja huumori. Helsingin rakennusvirasto kysyikin Twitterissä joulukuussa: ”Mitä yhteistä paavilla ja rakennusvirastolla? Vanhoillisuus? Ei. Molempien twiittaamisesta tuli uutinen. Seuraajissa vielä paavia perässä.” Rakennusvirasto on hyvä esimerkki siitä, miten tylsästä, mutta kaikkia koskettavasta asiasta saa kiinnostavan seurattavan.

Riihimäellä on selkeästi oikea suunta. Twiittaus on  aktiivista, sävy mukavaa ja ote lähestyvää. Innostuneita twiittaajia on useita eri puolilta organisaatiota. Tästä on hyvä jatkaa – kärsivällisesti.