Oli synkkä ja epätoivoinen ilta, kun tablettini tyhjeni. Silmissäni vilahti kaikki ne appsit, jotka olin parin vuoden aikana laitteeseeni ladannut. Kello oli 22.30, ja seuraavana päivänä pitäisi matkustaa junalla työmatkalle. Miten selviän matkasta?

Ensimmäisenä latasin Flipboardin, sitten Spotifyn, Hesarin ja sään. Näiden avulla pääsen alkuun. Koska lataus sujui sukkelaan, siirryin seuraavaksi latamaan joka päivä käyttämäni someappsit, sitten Elisan Kirjan ja Viihteen. Näille on kuitenkin käyttöä illalla hotellihuoneessa. Ennen nukahtamista muistin vielä Booking.comin hyvän sovelluksen, jonka halusin tabletilleni, vaikka en sitä juuri nyt tarvitse, mutta olin aina tykännyt siitä. Aamulla latasin vielä nopeasti wifillä Mindjetin ja Evernoten, koska milläs muulla tekisin konfan muistiinpanot.

Androidille on plussaa widgettien käyttö, joten viritin näyttöruudut somen, sähköpostin ja kirjanmerkkien leijukkeilla. Tykkään leijukkeista, koska ne tuovat elävää sisältöä ja täyttävät näyttöä nätisti. Kirjanmerkit ovat tärkeitä, sillä parit kökkömediat joudun seuraamaan selaimesta ja ylläpitämiini sivustoihin pitää päästä nopeasti.

Viikon päästä huomasin, etten ollut kuratoinut Scoopilla kotona, koska olin unohtanut ladata sen. Havahduin siihen, että olin ainoastaan pelannut kännyllä Wordamentia, koska en ollut muistanut ladata pelejä uudestaan tablettiin. Korjasin unohdukset välittömästi.

Tablettini näytöt ovat edelleen aikaisempaan verrattuna tyhjännäköisiä. Joudun oikeasti miettimään, mitkä appsit ovat unohtuneet. Niitä ovat ainakin huonosti toimineet Nordea, qr-koodilukija, VR ja Heiaheia sekä vähän käytetyt viinisovellukset ja yksittäiset lehdet ja verkkovuoskarit.

Pari vuotta sitten kinastelimme mieheni kanssa html5:n ja appsien paremmuudesta. Hauska huomata, että paljon ei ole sovellusmaailma muuttunut. Appseista eloonjääneet ovat joka päivä käyttämäni hyvin toimivat palvelut. Appsi ei tulisi olla liian kapeaan käyttöön eikä liian laveaan käyttöön. Itselleni tärkein on sovellus on Hesari, se on mukava käyttää missä tahansa ja sisällöllisesti riittävän laadukas.

Into latailuun ja kokeiluun on laantunut, mutta appseistani en luovu, vaikka yhä useampi verkkosivu on jo käytettävyydeltään mobiilisti saavutettavissa. Se mikä parissa vuodessa on muuttunut, on appsien kyseenalaistus. Jokaisessa verkkopalveluja käsittelevässä koulutuksessa tai konferenssissä keskustellaan siitä, tarvitaanko todellisten resposivujen jälkeen erillisiä sovelluksia lainkaan. Kyllä tarvitaan. Eläköön appsit!