Sähköisen viestinnän kehittäjät odottavat innoissaan, että aikaisien omaksujien määrää muodostuu massaksi. Tällöin sisäisessä viestinnässä kommentointi ja keskustelu on verkkolehtien ja blogien areenoilta niin tuttua, että omassa intrassakin uskaltaa. Ulkoisten verkkopalveluiden kehittämiseen tulee käyttäjiltä paljon painetta, koska he ovat tottuneet kotisohvalta käsin hoitamaan asiansa. Organisaatioiden sisällä nähdään, että sähköisiin palveluihin panostaminen kannattaa, sillä niiden käyttö tuo enemmän kuin vie.

Tein leikkimielisen testin siitä, miten digitaalisia omat jokapäiväiset käyttötottumuksemme ovat. Testin tekijät kertoivat tuloksiaan Facebookissa, Twitterissä, Google+:ssa ja blogin kommenteissa. Sain parisenkymmentä vastausta, joiden perusteella digitaaliset välineet ovat löytäneet kivasti käyttäjänsä: miehet tuntuivat käyttävät hieman enemmän digitaalisia keinoja (keskiarvo 2,5 pistettä) kuin naiset (ka 5 pistettä).

Vahvimmin vastaajat pitävät kiinni paperisista lehdistä, kirjoista ja muistilapuista. Näissä käyttöliittymä on tuttu koko elämän ajalta, joten se ei niin helposti katkea. Muita syitä perinteisten keinojen käyttöön mainittiin perheen ja ystäväpiirin tavat. Perinteiset keinot limittyvät sujuvasti sähköisten keinojen käyttöön. Vain pari miestä oli omaksunut kaikki testin kohtien digitaaliset keinot.

Yksi kommentoija oli sitä mieltä, että hänen kaksivuotias lapsensa on digitaalisempi kuin moni muu. On mielenkiintoista nähdä, millainen kulutus syntyy sukupolvelle, joka ei ole koskaan perinteiseen saanut kosketusta. Joka tapauksessa he ovat kymmenen vuoden päästä vaatimassa palveluja.

Väitän, että suurta massaa ei ole vielä saavutettu, joten digitaalisuuden evankelistoja ja uusien palvelujen tekijöitä tarvitaan. Tuntuu, että tarvitsemme lisää erilaisia digitaalisia palveluita, jotka tukevat erilaisia käyttötapojamme erilaisissa konteksteissa ja toimivat varmasti, sillä huonot sovellukset hylätään samantien. Lisäksi tietysti laitteet ja palvelut täytyy olla riittävän halpoja, jotta digitaaliset keinot tulevat niin tutuiksi, että vanhat keinot korvautuvat.