Konseptointi on ainoa järkevä tapa aloittaa uuden verkkopalvelun uudistaminen. Konseptointi on käytännössä verkkosivuston huolellista suunnittelua loppukäyttäjän näkökulmasta. Konseptoinissa kartoitimme erilaiset käyttäjäprofiilit, jotta saimme tiedon miten verkkopalvelua käytetään, minkälaisilla päätelaitteilla asioidaan ja mitä sieltä haetaan. Samalla tutkimme analytiikkaa, teimme kyselyjä ja haastatteluja. Lisäksi perehdyimme kaupunkien ja kuntien verkkopalveluihin Suomessa ja muualla maailmassa.
Kokosimme konseptointia varten ydinryhmän, joka osallistui kaikkiin työpajoihin. Tätä porukkaa täydensi työpajojen teemojen mukaan osallistujat eri toimialoilta ja tietohallinnosta. Työpajat käsittelivät loppukäyttäjiä, sivustojen protoja, toiminnallisuuksia ja integraatioita.
Työpajoissa mietimme millainen käyttäjä on, miten hän sovellusta käyttää ja mistä hän pitää tai ei pidä. Käyttäjäprofiilit kuuluivat naisille, miehille, nuorille ja vanhoille. Ne edustivat ryhmiä, joita yhdistivät elämäntilanteet, harrastukset, kiinnostukset ja tiedontarve. Tunnistimme kymmenen eri käyttäjäprofiilia, joita edustivat esimerkiksi Kaisa Kultturelli, Pekka Perheenisä ja Raimo Rakentaja. Konseptoinnissa mietittiin myös käyttötapaukset, joissa riihimäki.fi-palvelee. Yksinkertaisimmillaan ne ovat vastauksia siihen, mitkä ovat koulujen loma-ajat Riksussa tai milloin kirjasto on auki.
Teimme konseptoinnin teknologiariippumattomasti, koska olimme epävarmoja siitä, mikä verkkoteknologia on Riihimäen kokoiselle kaupungille järkevin. Teknologiariippumattomuus aiheutti teknisen toteutuksen yhteydessä hieman enemmän vaivaa, jotta konsepti mukautui valittuun teknologiaan.
Osaavan kumppanin kanssa suunnitelma syntyi kuin itsestään erilaisten kotitehtävien ja työpajojen tuoksinnassa. Lopussa huomasin, että mihin milläkin työskentelytavalla oli tähdätty. Konseptoinnin lopuksi saimme rautalankamallin, jolla oli helppo kilpailuttaa tekninen toteuttaja.
Verkkopalvelun uusimisprosessi oli liian pitkä. Kilpailutus verkkopalvelun konseptoinnista alkoi syksyllä 2013. Konseptointi oli valmis vuodenvaihteessa 2014, teknisen toteutuksen kilpailutusta valmisteltiin kevät 2014, tekninen toteutus alkoi loppuvuodesta 2014 ja uusi julkaisualusta oli valmis sisällöntuottoon tammikuussa 2015. Vaikka konseptointi ja tekninen toteutus sujuivat sukkelaan muutamassa kuukaudessa, julkiselta toimijalta vaadittavat kilpailutukset veivät aikaa. Konseptointi kilpailutettiin kohdennetusti ja tekninen toteutus avoimesti Hilman kautta. Yhteistyökumppaneiksemme valikoituvat konseptointiin Ambientia ja tekniseen toteutukseen Media Cabinet.
Uuden verkkopalvelun kustannuksista konseptoinnin osuus oli vajaa puolet, sillä itse verkkopalvelun toteuttaminen haluttiin tehdä mahdollisimman kevyellä ratkaisulla. Tällä kertaa ratkaisuksi tuli avoimen lähdekoodin blogialusta WordPress, joka maailman suurin verkkosivustojen julkaisualusta. Verkkojulkaisun ratkaisut ja vastaanottajien tavat kehittyvät ja uudistuvat nopeasti koko ajan ja jo muutaman vuoden kuluttua olemme jälleen samassa tilanteessa – uusimassa verkkopalvelua.
Riihimäki.fi-verkkopalvelun uudistamisesta kerrottiin myös Kotikaupunki-asukaslehdessä. Lisäksi postasin julkaisuviikolla aattoillan jännityksestä.
2 Comments
Kommentointi on suljettu.