Sosiaalisessa mediassa ei tarvitse kertoa omista tekemisistään. Somessa läsnäolon voi valita selkeän ammatilliseksi, ja senkin voi tehdä matalammalla profiililla tai voimakkaammin. Niukimillaan perustamalla profiilin LinkedIniin.

Peruskanava ammatilliseen some-elämään on tietysti LinkedIn, koska siellä esiinnytään työrooleissa. LinkedIniin päivitettävän profiilin voi täyttää oman valintansa mukaisesti. Motiivi sanelee sen, kuinka yksityiskohtaisia tietoja itsestään antaa. Rekrymielellä varmasti enemmän kuin pelkästään verkostoituessa. Oman LinkedInin verkostonsa ”hyväksymissäännöt” voi muokata itselleen sopivaksi. Selkeä rajaus jakaa esimerkiksi vapaa-ajan kaverit Facebookiin ja ammatilliset kontaktit LinkedIniin. Ammatillinen keskustelu tietyn porukan kanssa on erityisen helppoa LinkedInissä. LinkedInin ryhmät ovat hyvä paikka kysellä kollegoilta vinkkejä vaikka hyvistä intratoteuttajista.

Jos on halua osallistua verkkoyhteisöön saamalla ajankohtaista tietoa, mutta ei ole halua tuottaa itse aktiivisesti sisäitöä, Twitter on sopiva yhteisö. Mikroblogissa voi muutamalla merkillä levittää linkkejä tai nostaa siitä jonkun pointin esille. Profiilin rajaus kannattaa kirjoittaa bioon, jolloin seuraajakandidaatit näkevät suoraan twiittien näkökulman. Samaan kohtaan voi rajata, että twiitit ovat omia.Twitterissä on helppo seurata ammatillisia twiittejä hastaqien avulla, esimerkiksi hr:ään liittyviä twiittejä löytyy muun muassa #henrysome-hastaqilla. Lisäksi näiltä listoilta löytää lisää oman alansa ihmisiä seurattavaksi.

Twitter on siinäkin mielessä helppo ammatillinen kanava, koska siellä voi hyvällä omallatunnolla seurata vain niitä, joita itse päättää seuraavan. Media ei edellytä vastavuoroisuutta. Lohikeitonsyöjät on nopeasti poistettu omasta verkostosta. Jotkut mikrobloggaajat käyttävät Twitteriä vain omien postausten markkinointipaikkana. Se onkin hyvä keino saada uudet postaukset niiden tietoon, jotka eivät seuraa blogahduksia syötteistä. Myös tälle areenalle heitetään työhön liittyviä kysymyksiä tietävien vastattavaksi.

Omia ammatillisia twiittikoonteja voi tehdä esimerkiksi iPadin Flipboardilla tai sähköisellä online-lehdellä Paper.li:llä. Kummatkin välineet aukaisevat otsikon lisäksi ingressiä, ja twiittejä voi lukea lehtimäisesti. Flipboard on omaa käyttöä varten, Paperi.li-lehti on helppo jakaa muillekin kiinnostuneille, esimerkiksi koulumaailmasta Tarmo Toikkasen Rehtorien visertämää.

Jos omalle osallistumiselle sopii parhaiten kuuntelu, kannattaa seurata oman alan blogeja. Varsinkin ammatillisten blogien aihepiirit on selkeästi rajattuja. Jos haluaa varjella tiukasti omaa ammatillista identiteettiään, kannattaa kommentoida harkiten blogien tai medioiden keskusteluja, varsinkin omalla nimellä, sillä Googlen haku poimii tehokkaasti kommentoinnit heti omien osumien kärkeen. Tämän ominaisuuden voi tietty käyttää itselle hyödyksi briljantisti kommentoidessaan.

Blogien kirjoittaminen sopii erinomaisesti ammatillisen identiteetin vahvistajaksi. Tämä blogi on esimerkki siitä: itse olen halunnut yhdistää ammattiliseen itseeni sähköisen viestinnän, mieheni taas laajentaa omaa ammatillista kuvaansa myös vapaa-ajan elämällä.

Lisää ammattilisesta verkkoidentiteetistä kannattaa lukea esimerkiksi Tuija Aalto Tuhat sanaa -blogista.